kun suru jatkuu liian pitkään sitä ei enää välillä edes huomaa. siihen niin tottuu.
sitten yllätät itsesi ajattelemasta tulevaisuutta ja ilahdut.
jos eläisin aikuiseksi asti minusta tulisi kapellimestari. johtaisin suuria puhallinorkestereita ja matkustelisin.
jos eläisin niin kauan niin tekisin niin.
on surullista että elämä on jo kuollut.
nukkuukohan tähdet koskaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti