Äiti kysyi eilen illalla, onko kaikki hyvin. onko ahdistanut. olenko viillellyt.
onneksi minä osaan valehdella. se on paras taitoni.
tänään oli ultra bra-päivä. matkalla mummolaan kuuntelin sitä ja lauloin äidin kanssa. silti puristava paha olo pysyi, ei se lähde mihinkään. villiviinin kohdalla aloin itkeä.
illalla kävelin metsässä. hymyilin vastaantulijalle ja sain hänet hymyilemään. pyyhin kyyneleet poskiltani, kuin kaikki olisi hyvin. se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön. ja joku toinen varmaan tahtois olla tässä mun tilalla. elämän pitäisi mennä hyvin. koti ja perhe ja lemmikkejä ja ystäviä. asiat on hyvin, vaikken sitä ansaitse. anteeksi että voin huonosti. enhän minä saisi.
sydän hengähtää surullisesti, koittaa jaksaa hengittää.
pieni lintu laulaa puun latvassa, odottaa kai huomista jota ei koskaan tule
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti